perjantai 29. toukokuuta 2009

6. Kari Tapio

Musiikkia tai edes tätä blogia seuranneille on jo tähän mennessä käynyt selväksi, ettei populaarimusiikki ole vain nuorten laji. Kari Jalkanen (s. 1945) on tästä hyvä esimerkki. Hän sai tosin ensimmäisen hittinsä Laula kanssain jo kolmekymppisenä, ja ensimmäinen kultalevy Olen suomalainen ilmestyi 1983, mutta Kari Tapio vakiinnutti suosionsa vasta albumilla Myrskyn jälkeen (1995). Se on edelleen hänen ylivoimaisesti myydyin levynsä, ja siitä hän sai toisen kultalevynsä. Lauluääni oli miellyttävästi patinoitunut iän myötä, ja muuttui myöhempinä vuosina vielä paremmaksi. Nyt kultalevyjä on jo peräti 19. Kari Tapio voittaakin levymyynnin SM-kilpailuissa ylivoimaisesti yli 50-vuotiaiden sarjan, mutta ei kuitenkaan yli 60-vuotiaiden sarjaa. Ikätoveri Vesa-Matti Loiri on ollut viime vuosina hiukan myyvempi.

Kari Tapio lauloi jo levytysuransa alkuaikoina italialaisia iskelmiä suomeksi, mutta Toto Cutugnon hitistä L’italiano väännetty Olen suomalainen nousi jostain käsittämättömästä syystä hänen siihen asti tunnetuimmaksi laulukseen. Näköjään kansallisilla aiheilla saa hittejä tavattoman helposti. Kalkkunasanoitusten mestarin Raul Reimanin kynästä lähtenyt suomenkielinen teksti ei nimittäin sisällä juuri mitään sellaista, mistä tunnistaisi puheena olevan maan Suomeksi. Ainakaan minusta Suomi ei ole mitenkään poikkeuksellisen kovaonninen maa, tai suomalaiset erityisen tunteellisia. Kun Cutugno voitti euroviisut vuonna 1990 Euroopan yhdentymistä ylistävällä laulullaan Insieme: 1992, Kari Tapion esittämänä laulun nimi oli tietysti Lapset Suomenmaan.

Albumilistalla on tällä hetkellä jopa kaksi Kari Tapion levyä, jotka saattavat hyvinkin muuttua kultalevyiksi numero 20 ja 21. Näistä viimeksi ilmestynyt Viimeiseen pisaraan on Kari Tapion uran täysipainoisin kantrilevy. Kari Tapiotahan on pitkään pidetty kantrilaulajana, vaikka kantria hän on laulanut tähän saakka melko vähän. Viimeiseen pisaraan on silläkin tavalla harvinainen levy Kari Tapion uralla, ettei sillä ole käännöskappaleita.

maanantai 25. toukokuuta 2009

7. Kirka

Kirka eli Kirill Babitzin (1950-2007) teki parhaat levytyksensä 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa. Kappaleet olivat tuolloin enimmäkseen käännösversioita ulkomaisista pophiteistä, mutta Kirkan varhaiskypsä karhea soulääni erottui edukseen muista samalla asialla olleista suomalaislaulajista. Listasijoituksiakin Kirkalle tuli, mutta ei mitään kovin suurta menestystä. Ensimmäinen hitti tuli vuonna 1967, kun Kirka esitti The McCoysin kappaleen Beat The Clock suomeksi nimellä Hetki lyö. Siitä kesti vielä 17 vuotta, ennen kuin Kirka sai ensimmäisen kultalevynsä albumista Hengaillaan.

Vuonna 1986 Kirka palasi hevin pariin. Hän oli laulanut vuonna 1982 Kimmo Kuusniemi Bandin levyllä, mutta nyt hän teki omalla nimellään levyt R.O.C.K. ja The Spell. Ensinmainitusta tuli ensimmäinen suomalainen kultaa myynyt hevialbumi. Suurimman osan noiden kahden levyn lauluista sävelsivät Kassu Halonen ja Kisu Jernström, jotka monipuolisina musiikintekijöinä tekivät Kirkalle seuraavaksi vuoden 1988 Syksyn sävelen voittokappaleen Surun pyyhit silmistäni. Tämän iskelmällisen reggaeballadin suosio sai tekijäryhmän tehtailemaan vauhdilla koko albumillisen tunteellista iskelmää vielä joulumarkkinoille. Albumista Surun pyyhit silmistäni tuli siihen aikaan Suomen kaikkien aikojen eniten myyty levy osaksi siksi, että sitä alettiin myydä melko pian alehintaan. Nykyään se on kolmantena.

Pitkään Kirkan ulottumattomiin jäänyt suosion huippu aiheutti musiikkityylin lopullisen vakiinnuttamisen. Kirkan laajaa aikaisempaa tuotantoa tarjottiin myös ahkerasti markkinoille; seuraavien kymmenen vuoden aikana julkaistiin peräti 13 kokoelmaa. Yleisöä miellytti kuitenkin enemmän uusi pehmeämpi tyyli. Lähes joka vuosi valmistui herkkä iskelmäalbumi, joista levyjä Anna käsi (1989) ja Ota lähellesi (1990) myytiin yli satatuhatta. Uran ainoa kultasingle tuli jonkin urheilukilpailun kunniaksi levytetystä laulusta Den glider in (1995).

perjantai 22. toukokuuta 2009

8. Topi Sorsakoski

Pekka Tammilehto (s. 1952) oli 70-luvulla pätevä rockkitaristi joka soitti vuosia Boysissa ja oli päätyä Hurriganesiinkin. Topi Sorsakoski taas oli tuohon aikaan Tammilehdon keksimän fiktiivisen haitaristin nimi. Tammilehto kertoili keikkabussissa tarinoita Topi Sorsakosken seikkailuista niin usein, että tuota nimeä alettiin lopulta käyttää Tammilehdosta. Sorsakosken nimi tarttui taiteilijanimeksi 80-luvun puolella, kun Tammilehto alkoi keikkailla satunnaisesti Agentsin laulajana. Baddingin ja Agentsin teiden erottua Sorsakoskesta tuli Agentsin vakituinen solisti. EMI:n silloinen tuotantopäällikkö Pedro Hietanen ymmärsi tämän iskelmän ja rockin liiton ja Topi Sorsakosken persoonallisen äänen potentiaalin, ja solistille hankittiin ensin nimeä tangolevyllä Hurmio (1985), jonka jälkeen päästiin asiaan. Topi Sorsakoski & Agentsin kolmea ensimmäistä albumia on myyty tähän mennessä yhteensä 417 000 kappaletta. Vertailun vuoksi voi mainita Dingon kolmen ensimmäisen albumin yltäneen 377 000:een. Mutta oliko musiikki iskelmää vai mitä? Yhtyeen oma tulkinta löytyy kolmannen albumin nimestä Pop. Erasure ja U2 käyttivät samaa albumin nimeä vasta 90-luvulla.

Yhtyeen materiaali koostui pelkästään lainakappaleista, joita ei soitettu nuoteista vaan korvakuulolta. Säveltäjä Erik Lindström huomasi radiota kuunnellessaan, että hänen kappaleensa Tuuli tuo tuuli vie oli soitettu väärin levyllä Besame mucho (1987). Kimpaantunut säveltäjä marssi EMI:n toimistoon ja vaati levyä vedettäväksi markkinoilta. Hänelle esitettiin pahoittelut ja kerrottiin, että vahinkoa on vaikea korjata, koska levyä on myyty jo satatuhatta. Riemastunut säveltäjä totesi, että hänen puolestaan pojat saavat soittaa niin kuin haluavat.

Menestys toi mukanaan kovan keikkatahdin, joka toi mukanaan stressin, jota lääkittiin alkoholilla huonoin tuloksin. Topi Sorsakoski siirtyi 90-luvun alussa soolouralle, jolla suosio on ollut vaihtelevaa.

Niin kuin mainitsin jo Agentsin tullessa vastaan sijalla 41, kaikki Topi Sorsakoski & Agentsin levymyynnit on laskettu Topi Sorsakoskelle.

maanantai 18. toukokuuta 2009

9. Vesa-Matti Loiri

Vesa-Matti Loirin (s. 1945) elokuvaroolit jakautuvat suurinpiirtein niin, että 80 % rooleista on ollut huumoria ja 20 % vakavaa. Laulajana prosentit ovat päinvastoin. Loirin menestys musiikkipuolella kuitenkin tuntuu selittyvän eniten sillä, että hän on yleisölle ennestään tuttu tv:stä ja elokuvista. Musiikkityyli on nimittäin niin kaukana mistään muusta top 50:n artistista, etten pysty uskomaan tällaisen musiikkiuran voivan olla kaupallisesti onnistunut ilman Uuno-julkisuutta.

Loirin läpimurto musiikkipuolella tapahtui 70-luvun lopulla, kun albumi Eino Leino (1978) kipusi listaa ylöspäin pikkuhiljaa, ja nousi vihdoin listaykköseksi helmikuussa 1980. Samoihin aikoihin Loiri valittiin edustamaan Suomea euroviisuihin kappaleella Huilumies, joka jäi suomalaisen perinteen mukaan viimeiseksi, koska Uuno-elokuvat olivat muualla Euroopassa tuntemattomia. Uunoja tehtiin 19 kappaletta, mutta Eino Leino –levyjä vain neljä, koska kaksi viimeistä niistä ei myynytkään kultaa. Loiri on tehnyt kyllä monta muutakin jatko-osalevyä: Naurava kulkuri sai jatko-osan Voi hyvä tavaton, Juha Vainion kappaleita versioitiin kahdella Ystävän laulut –albumilla, ja suomirockhittejä on riisuttu levyillä Ivalo, Inari ja Kasari. Jälkimmäinen sarja on ollut erityisen kannattava, koska kappaleet on jo sävelletty ja sanoitettu valmiiksi, ja ne voi versioida halvalla, nopeasti ja vähin soittajin. Nuo levyt ovat tuoneet Loirille myös kaksi hänen kolmesta vuoden miessolistin Emma-patsaastaan. On hieman vaikea ymmärtää ÄKT:n motiiveja antaa Loirille Emma kerta toisensa jälkeen, aivan kuin hänestä tehtäisiin muka tällä tavalla entistä tunnetumpi. Syynä ei ole ainakaan se, että palkinto annettaisiin sille miessolistille, jonka levyä myydään sinä vuonna eniten. Vuonna 2007 Loiri pokkasi patsaan kolmatta kertaa, vaikka Ari Koivusen ja Samuli Edelmannin levyt kävivät vielä paremmin kaupaksi.

Vesa-Matti Loirin myydyin levy on Sydämeeni joulun teen (1988), jolle ei yllättäen tehty jatko-osaa, vaan vain yhden kappaleen enemmän sisältävä uusintajulkaisu vuonna 1998. Sydämeeni joulun teen nousee vieläkin midprice-listan kärkisijoille joka joulu.

perjantai 15. toukokuuta 2009

10. Nightwish

Niktvissi Kitteeltä on aloittanut levytysuransa myöhemmin kuin kukaan muu top 50:ssä, vuonna 1997 singlellä The Carpenter. Sen jälkeen yhtye on kasvattanut myyntiään Suomessa levy levyltä. Uusinta albumia Dark Passion Play (2007) on myyty Suomessa yli 125 tuhatta kappaletta, mikä on nykyisillä markkinoilla älyttömän paljon. Nightwish on täällä 2000-luvun ylivoimaisesti suosituin musiikin esittäjä. Kaiken järjen mukaan huippu on nyt saavutettu, mutta ei Nightwishillä ole ennenkään ollut mitään tekemistä järjen kanssa.

Nightwish aloitti vuonna 1996 akustisena triona, mutta muuttui pian hevikvintetiksi. Vanhempiensa kotona pehmolelu-Iineksen vieressä nukkunut lauluntekijä Tuomas Holopainen visioi, että Tarja Turusen ääni, mahtipontiset sovitukset ja fantasiakirjoja mukailevat sanoitukset olisivat hyvä juttu yhdessä. Yllättäen moni muu oli samaa mieltä. Nightwish nousikin muutamassa vuodessa maailman suosituimmaksi sinfonista metallia esittäväksi bändiksi, mikä ei ole mikään ihme, mutta se on, että Once oli kesän 2004 myydyin albumi Euroopassa. Uskoiko kukaan Nightwishin lyövän kansainvälisesti läpi ennen kuin se tapahtui? Jälkiviisaana voi todeta, että Taru sormusten herrasta on myynyt hyvin sekä kirjoina että elokuvina, joten miksipä samankaltainen eskapismi ei menisi musiikkinakin läpi.

Sietämättömän Tarja Turusen erottaminen bändistä vuonna 2005 oli taas yksi ei-kaupallinen liike lisää, mutta Suomessa se paransi levymyyntiä. Vanhojen fanien lisäksi bändin uutta musiikkia pystyivät Anette Olzonin tultua laulajaksi kuuntelemaan myös bändiä aikaisemmin sydämensä pohjasta inhonneet. Muualla tuli hivenen takapakkia, mutta niin olisi epäilemättä käynyt Turusen kanssakin. Tuomas Holopaisen kiistatta taidokkaat sävellykset nousivat paremmin esiin vähemmän läpitunkevan naisäänen esittämänä. Holopainen kertoi Norjan televisiolle kerran pitävänsä seksiä yliarvostettuna perustellen mielipidettään suunnilleen ”Minä olen nähnyt kerran riptiisi-tanssin. Siltä näky sillon rintaliivitkin.” Fanit saavat varmaan luottaa siis jatkossakin siihen, ettei Holopaisen ajatuksissa liiku myöskään vastedes juuri muuta kuin fantasiakirjat ja se musiikki.

maanantai 11. toukokuuta 2009

11. Abba

Abballa on ollut kaksi menestyksekästä kautta. Ensimmäinen alkoi euroviisuvoitosta 1974 ja päättyi yhtyeen hajoamiseen 1982. Kulttuuri-ilmiönä huomattavasti erikoisempi ja mielenkiintoisempi toinen menestyskausi alkoi, niin kuin Timo Pennanen hiljattain listablogissaan muistutti, kun Erasure otti versioitavakseen yhden popin historian epämuodikkaimmista yhtyeistä vuonna 1992. Abba-esque EP:stä tuli hitti, ja vielä samana vuonna koottu Abba-kokoelma Gold – Greatest Hits nousi sekin Suomen listaykköseksi ensin vuonna 1992, ja vielä uudestaan vuonna 1999. Tänä vuonna se on käynyt korkeimmillaan nelosena. Katalogi näyttää muutenkin käyvän kaupaksi; albumi Arrival (1977) palasi tänä vuonna listalle kummittelemaan, niin kuin myös yhtyeen lähes koko tuotannon sisältävä 9 cd:n boksi The Albums, joka julkaistiin viime vuonna.

Abba olisi tällä listalla muutaman sijan ylempänä, jos mukaan laskettaisiin myös muiden esittäjien levyt, joilla versioidaan pelkästään Abbaa. Niistä kolme on myynyt platinaa: A-Teensin The Abba Generation (1999), Rajaton Sings Abba With Lahti Symphony Orchestra (2006) ja Mamma Mia Soundtrack (2008). Kun lista on kuitenkin esittäjäkohtainen, koko kärkikymppi on nyt suomalainen. Abban musiikkia on käytetty eri yhteyksissä paljon muillakin tavoin kuin lauluja versioimalla. Mainitaan nyt vaikka elokuva Tahdon naimisiin (1994) ja Madonnan hitti Hung Up (2005).

Toisin kuin melkein kaikki menneiden aikojen menestysyhtyeet, Abba ei ole palannut esiintymislavoille. Björn Ulvaeuksen huonon kunnon takia se ei olisi enää alkuperäisessä kokoonpanossa mahdollistakaan. Muista Abban jäsenistä myös Frida Lyngstad on jo käytännössä lopettanut musiikkiuransa. Kansanmusiikkivaikutteinen Benny Anderssons Orkester levyttää ja esiintyy edelleen, ja on Ruotsissa erittäin suosittu. Suomessa abbalaisista on menestynyt soolona parhaiten Agnetha Fältskog, joka on saanut kultalevyt vuosina 1983 ja 2004.

perjantai 8. toukokuuta 2009

12. Yö

Suomalaisen popmusiikin hölmöimpiä sanoituksia muistellessa nousee aina mieleen Yö. Kappaleessa Niin paljon me teihin luotettiin (1985) runoillaan ”kai joku pyyhki puukon sun matkallas, jonka iskit mun unelmiin”. Karkea korrelaatiovirhe estää hetkeksi huomaamasta, ettei virkkeessä olisi mitään järkeä korjattunakaan. Entäs sitten Laulu rakkaudelle (1988)? ”Kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta, kun Nancy joskus kuolla kupsahtaa”. Nancy Reagan on vielä hengissä, joten tätä merkillistä ennustusta ei voi toistaiseksi todistaa täysin vääräksi, mutta pystyykö kukaan yrittämälläkään keksimään yhtä tökeröä tapaa ylistää rakkauden tärkeyttä? Nämä sutkaukset kirjoittanut Olli Lindholm ei valitettavasti ole enää pitkään aikaan tehnyt sanoituksia. Minä en pysty ottamaan myöskään Pauli Hanhiniemen ja kumppaneiden tekemiä sanoituksia tosissaan, mutta ymmärrän että joku pystyy.

Vakavasti ottaminen on Yön kannalta oleellista. Jotkut kuuntelevat Popedaa camp-arvojen takia, mutta Yötä ei kukaan. Tahattoman huumorin hetket on upotettu suureellisuuteen ja paatokseen, joka on siihen eläytymättömälle sietämätöntä.

Vuosina 1983-84 Yö oli hetken Suomen ykkösbändi, mutta jäi pian Dingon varjoon. Dingon lopettaminenkaan ei lopettanut Yön alamäkeä. Olli Lindholm jatkoi kuitenkin sitkeästi levyjen tekemistä Yön nimellä vaihtuvien muusikoiden ja lauluntekijöiden kanssa, ja 90-luvulla Yö rupesi saamaan uudestaan albumeitaan listalle. Radiomafian vuonna 1995 järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta kappaleesta Joutsenlaulu (1984) sijoittui yllättäen suomalaisista kappaleista korkeimmalle. Tosin siihen riitti 14. sija, mikä kertoo suomalaisen musiikin arvostuksen olleen aika matalalla nykyiseen verrattuna. Kokoelma Parhaat (1995) menestyi hyvin, ja seuraava hittikokoelma Legenda (2001) vielä paremmin. Sen jälkeen uusienkin levyjen myyntiluvut ovat nousseet valtaviksi. Yö on 2000-luvun toiseksi myydyin yhtye Suomessa. Yön nousulla on varmasti yhteys siihen, että Lindholm on jättänyt sanoitushommat muille, mutta uskon, että vielä merkittävämpää on se, että Olli Lindholm on oppinut laulamaan. Laulu ei ole enää sellaista epävireistä kailotusta kuin ennen, vaan itse asiassa aika sävykästä tulkintaa.

maanantai 4. toukokuuta 2009

13. Katri Helena

Katri-Helena Kalaoja (s.1945) sai ensimmäisen kultalevynsä singlestä Puhelinlangat laulaa (1964) ja viimeisimmän albumista Elämänlangat (2006). Näiden lankojen väliin jäävä 42 vuotta on Suomen ennätys kultalevyartistina pysymisessä. Listasijoitusten perusteella hänen suosionsa oli huipussaan 60- ja 70-luvuilla, mutta myydyin albumi on Anna mulle tähtitaivas (1992). Katri Helena on tällä listalla naisartistien ykkönen.

Katri Helenaa tituleerataan sinivalkoiseksi ääneksi melkein yhtä usein kuin urheiluselostajia. En osaa kyllä selittää, mikä juuri hänen äänessään on erityisen sinivalkoista. Hän on lainannut monta hittiä Italiasta ja Ranskasta, niin kuin useimmat suomalaiset iskelmälaulajat. Yksi selitys olisi, että Katri Helena on yksi kolmesta artistista, jotka ovat edustaneet Suomea Euroviisuissa kahdesti. Ehkä parempi selitys on se, että Katri Helena on pysynyt suosittuna ja kuuluisana niin pitkään, että hän on ollut läsnä suomalaisten arjessa television, radion ja lehtien kautta pitempään kuin useimmat pystyvät muistamaan.

Noin pitkällä uralla musiikkityyli ehtii tietysti muuttua moneen kertaan, mutta Katri Helena on pysynyt harvinaisen johdonmukaisesti iskelmän parissa. Kesän lapsi flirttaili discon suuntaan, mutta yleisö on yleensä säästynyt yllätyksiltä ostaessaan levyn. Ehkä Katri Helenan ääni ei vain veny rockiin tai klassiseen. Katri Helenan valitsemat kappaleet radio-ohjelmassa Maailman paras levy kertovat kuitenkin, että hän kuuntelee musiikkia laaja-alaisesti. Olisiko ensi syksynä ilmestyvällä albumilla irtiottojen aika, nyt kun pitkäaikainen taustaorkesteri Petoman (sic) sai juuri kenkää?

perjantai 1. toukokuuta 2009

14. Madonna

”Kuka tulisi katsomaan 50-vuotiasta Madonnaa nähdäkseen seksikkään lava-shown?” kysyi aikoinaan Jyrki Hämäläinen hillittömässä kirjassaan Tähtien tuska ja kimallus. Tällä hän halusi korostaa 50-vuotiaan Tina Turnerin ainutlaatuisuutta. Kumpikin naistähti on edelleen vedossa vuonna 2009, mutta Jyrki Hämäläinen ei. Koko Madonnan uran ajan media on ollut kärkäs ennustamaan alamäkeä pian tulevaksi, ja pienetkin levymyynnin notkahdukset ja skandaalit on nähty laskusuunnan merkeiksi. Draaman kaartahan ei saa aikaan pelkästä noususta ja huipulla pysymisestä. Todellisuudessa Madonna menestyy nykyisin erittäin hyvin omiin aikaisempiin saavutuksiinsakin verraten. Levyjen myyntiluvut eivät ole enää 80- ja 90-lukujen tasoa, mutta sen voi pistää täysin äänitemyynnin yleisen vähenemisen piikkiin. Tämän laskelman mukaan 4 Minutes oli maailman neljänneksi myydyin single vuonna 2008, ja sama taho listasi Hard Candyn vuoden yhdeksänneksi myydyimmäksi albumiksi. Madonnan 11 kultalevystä Suomessa myydyin on yllättäen balladikokoelma Something To Remember (1995). Kultalevyt jakautuvat tasaisesti kolmelle vuosikymmenelle, 3-4-4.

Madonna poikkeaa lähes kaikista muista suurista poptähdistä siinä, ettei hän ollut parikymppisenä huomiotaherättävän lahjakas missään. Loputtomalla treenaamisella hän on tehnyt itsestään arvostetun laulajan, tanssijan ja näyttelijän. Näyttelijän? Kyllä, Madonnan esitys Evitassa voitti Kultaisen maapallon parhaasta naisroolista. Hän on kirjoittanut myös 14 lastenkirjaa, hyvällä menestyksellä tietysti. Elokuvaohjaajana Madonna on ottanut vasta ensiaskeleensa elokuvalla Filth And Wisdom, mutta mikä ettei hän jossain vaiheessa nousisi silläkin alalla huipulle. Ohjaajaksihan Madonna on vielä aika nuori.